Lasittomuus on uskomaton tunne
Leena Kankaanranta on espoolainen syöpätautien erikoislääkäri. Silmälasit hän sai likinäköisyyden korjaamiseen 8 vuotiaana.
- Lapsena aina varoiteltiin lasien kadottamisesta ja rikkoutumisesta ja sillä tietysti oli omat vaikutuksensa. Piilolasit hankin 16-vuotiaana ja ne sopivat hyvin, joskin uidessa ja joskus muuallakin linssi saattoi liukua pois sarveiskalvolta ja aiheuttaa harmia. Piilolasien aiheuttamiin ärsytysoireisiin, silmäkipuun, päänsärkyyn ja roskan tunteeseen silmässä totuin melko hyvin, kun ei parempaakaan ratkaisua ollut, Leena Kankaanranta kertoo.
- Myöhemmin silmälasit puolestaan aiheuttivat harrastusten lisäksi huomattavaa haittaa myös työssä. Vaikka näköpiirissä ei aluksi ollut laseja parempaa vaihtoehtoa, tilanneeni tuntui minusta vanhanaikaiselta, kohtuuttomalta ja epäreilulta. Jos ihminen on käynyt Kuussa ja elämme hightech-yhteiskunnassa, niin miksi ihmisen pitää kärsiä likinäköisyydestä ja kulkea rillit, korviin kiinnitetyt lasinpalahäkkyrät nenällä? Halusin päästä eroon paksuista vääristävistä linsseistä, ja halusin nähdä selvästi ilman apuvälineitä.
- Lääkäriaseman valitsin, kun eräs tuttavani kertoi omista hyvistä kokemuksistaan, ja myös hyvästä, akateemisesti ansioituneesta lääkäristä, Minna Sandberg-Lallista, sekä viimeisen päälle olevista laitteista. Välimatka ei haitannut, varsinkaan kun leikkauksen jälkeenkään ei tullut ongelmia. En saanut nopeasti omalta paikkakunnaltani ns. objektiivista tietolähdettä, joten totesin, ettei ole esteitä hoidattaa silmäni Turussa. Leikkaukseen ja kontrolleihin kului yksi arkipäivä ja kaksi arki-iltapäivää.
Leena Kankaanranta kertoo, ettei juurikaan perehtynyt alan tutkimustietoon etukäteen. Lähinnä jälkivaikutusten yleisyys ja niiden laatu kiinnostivat ennen leikkausta. Merkittävänä helpotuksena Kankaanranta piti tietoa, ettei likinäköisyyden korjaaminen laserleikkauksella haittaisi esimerkiksi myöhempää kaihileikkausta.
- Olin valmis pitämään ohuita sankalaseja tarvittaessa, jos tavoitenäköä ei olisi saavutettu. Tavoitteena oli saada tyydyttävä näkökyky ja tulla toimeen elämässä turvallisesti ilman laseja.
- Tutkimukset olivat odotuksen mukaiset, lääkärin työtyyli herätti luottamusta. Leikkaus ei jännittänyt vaan tuntui lähinnä epätodelliselta. Jotain tärkeää oli tapahtumassa. Leikkauksen jälkeen ensimmäisiä tuntemuksia oli helpotus siitä, että kipuja ei ollut. Illalla katselin TV:tä ja kun huomasin, että pystyin lukemaan tekstityksen suojalasien reikien kautta, tunne oli niin juhlallinen, että korkkasin kuohuviinipullon illalla.
- Tuntui uskomattomalta, että näkisin ilman laseja esimerkiksi ajaa autoa. En kertakaikkiaan osannut kuvitella koko asiaa. Lasittomuus on uskomaton tunne. Olen alkanut liikkumaan, uimaan. Mielestäni silmät näyttävät kauniimmilta. Sklerat, "silmänvalkuaiset", ovat nyt valkoiset, koska sidekalvojen piilolasien aiheuttama punoitusärsytys on todellakin poissa ja otsaa ei tarvitse rypistellä. Jos sidekalvot tuntuvat kuivilta, käytän kertakäyttöisiä silmätippoja kostutukseen muutaman kerran viikossa. Meikkaaminen on helppoa. Monet sanovat, että jotain on tapahtunut, mutta mitä? He eivät tiedä, että minulla ei ole piilolinssejä. Olen ylpeä, koska en tarvitse lukulasejakaan, monovision-ratkaisun ansiosta, ja tunnen itseni nuorekkaaksi. Voin hyvin ja elämänlaatuni on noussut.
- Kahdet vanhat, paksut miinuslasit pyörivät nyt pöydälläni kotona. En vieläkään osaa heittää niitä pois, vaikka en todellakaan koskaan tarvitse niitä. Niin iskostunut tämä lasien kadottamisen pelko on, Leena Kankaanranta nauraa iloisena.
- Tein oikean ratkaisun oikeaan aikaan. En pahoittele, etten mennyt aikaisemmin: tekniikka on nyt hyvin kehittynyt ja olen tyytyväinen. Olin jo tarpeeksi kärsinyt likinäköisyydestä, enkä mennyt leikkaukseen turhamaisuuttani. Likinäköisyysleikkauksesta on ollut apua tarkkuutta vaativassa työssäni, eikä minun tarvinnut totutella käyttämään moniteholinssejä tai tai turvautua lukulaseihin kesken toimenpiteen. Olen sitä mieltä, että ihmisten, joilla on yli 4D kauko- tai likinäköisyys, pitää halutessaan saada kompensaatiota Kelalta näkökyvyn parantamiseksi sarveiskalvon laserleikkauksella ansioituneessa hoitoyksikössä. Keskivoimakkaan tai voimakkaan liki- ja kaukonäköisyyden aiheuttamina haittoja ei pidä enää aliarvioida Suomessa. | |
