Mitä ovat taittovirheet?

Valon oikea taittuminen verkkokalvolle on edellytyksenä terävälle näkökyvylle. Sarveiskalvo eli silmän uloin osa ja sen alla oleva linssi eli mykiö taittavat silmään tulevaa valoa. Mikäli silmän etuosa ei taita valoa oikein verkkokalvolle, muodostuu taittovirhe.

Likitaitteisuudessa (myopia) näöntarkkuus ei ole terävä kauas ilman miinuslaseja.

Kaukotaitteisuudessa (hyperopia) näöntarkkuus ei ole terävä millekään etäisyydelle ilman pluslaseja.

Hajataitteisuudessa (astigmatismi) valo taittuu epäsymmetrisesti ja terävä näkökyky edellyttää cylinterilinssejä. Hajataitteisuutta esiintyy usein liki- tai kaukotaitteisuuteen liittyen.

Ikänäköisyydessä (presbyopia) silmällä ei pysty tarkentamaan katsetta lähelle. Iän mukana silmän sisäisen linssin eli mykiön mukautumiskyky heikkenee vähitellen Mykiön jäykistyessä taittovoima ei lähelle katsottaessa lisäänny riittävästi, jolloin lähelle ei näe hyvin. Yleensä ikänäkö alkaa vaivata, kun on täyttänyt 40-45 vuotta, vaikka vaihtelut ovat yksilöllisiä. Asia korjataan lukulaseilla.

Näöntarkkuutta voidaan korjata apuvälinein eli silmälaseilla tai piilolinsseillä. Useimmissa tapauksissa taittovirhe voidaan korjata myös laserleikkauksella, jolloin silmälaseista voi päästä kokonaan eroon tai voidaan ainakin ratkaisevasti vähentää riippuvuutta niistä.

Sarveiskalvo vastaa 80 %:sti silmän kokonaistaitteisuudesta, siksi jo pienetkin sarveiskalvon korjaukset vaikuttavat suuresti näöntarkkuuteen. Yleensä laserleikkauksessa haihdutetaan vain 5-20 % sarveiskalvon paksuudesta ilmaa ja tämä riittää korjaamaan silmän taittovirheen.